Kansakoulussa laulu oli aina viitonen. Ei ihme, sillä lauloin biisin ”Heinillä härkien kaukalon”, joka ei ole helpoimmasta päästä. Armoa ei tunnettu kappalevalinnasta eikä huonosta tuuliraosta.
Mutta tilannetta ei parantanut Encorena laulamani Ukko Nooa, jota hyväuskoisena pidin lastenlauluna. Opettaja suuttui tuosta muttei käynyt käsiksi. Oliko syynä Ukon alastomuus? Hän oli vain laukkuun verhoutuneena saunaan tullessaan. Vai oliko syynä laulun alkuperä juomalauluna (Gubben Noak, Carl Michael Bellman)?
Niin muistan yläasteelta kun sai mennä käytävään esittämään joku kappale jonka perusteella sai numeron tokariin, toiset uskalsi vetää luokan edessä minä en 😀