Aune oli siivoamassa Taunon sänkyä, kun puhelin soi.
– Gigantista päivää. Mitenkäs se päivä on lähtenyt käyntiin?
– Ei mitenkää. Tauno laski allee ja sillee.
– No voi voi. Mutta meillä olisi teille jymyuutinen!
– Sotkamo Jymy voitti?
– Ei sentään. Mutta te olette voittaneet arvonnassa kannettavan tietokoneen.
– No voi herrane aika sentää. Yläkerra mies kuul miun rukouksein, Aune nauroi ja lensi tuoleineen selälleen.
– Haloo, mitä siellä tapahtuu? Haloo!
Aune nousi lattialta ohjeiden mukaisesti kyljen kautta, nosti tuolin pystyyn ja tarttui luuriin.
– Vähemmästäkkii sitä ihmine männöö sekasii. Onk se timmi kone? Älkää työ minnuu pettäkö.
– Kyllä siinä potkua on. Tulemmeko asentamaan sen käyttöön?
– Tulkaa vaa, mutta laittakaa tötterö turpaa. Mie en halluu mittää viruksii.
– Tottakai. Kone on Alfa-niminen. Siihenkin tulee virussuoja.
– No se on hyvä. Mie oon lypsänt Alfa Lavalil monet maijot. Luotettava peli se ol.
– Vai niin. Monessa mukana…
– Haloo, mitä työ touhuatta siellä?
– Anteeksi… ei mitään, ilma vaan meinasi loppua.
– Ette kai työ naureskele siellä?
– Ei tulisi mieleenkään…
– Joks työ lähettä tulemaa? Mie laitan kohvit kiehumaa.