Veistelyä

Hän kävi koulua, jossa oli veistoa.
Myöhemmin hän veisteli vitsejä ja väisteli kysymyksiä.

Alastonmallina hän oli vilustunut – ammattitauti.
Veistivät liian hitaasti.

Hänen oli vaikea päättää onko kylmä.
Hänen oli vaikea päättää onko hän työkykyinen.

Toiset meistä ovat kyvykkäitä töihin ja
heidän lompakkonsa lihovat.
Joillekin sitä lihaa kertyy kahvoiksi asti.


Idea Olli-Pekka Tennilän kirjasta Yksinkeltainen on kaksinkeltaista, s. 62

Sanotaan että hän on veistoksellinen. Että hänestä saa kyllä
veistoksen, sen kun tekee. On hyvä veistää kun saa hänet malliksi.
Mutta mikään ei tavoita hänen päättämättömyyttään.

Puhutaan toisesta, miten hän on kirveellä veistetty.
Kohtalonsa tarkka, jäljittelemätön muoto.

One thought on “Veistelyä”

  1. Tammikuu 2016

    Elämäntarinaruno, eräänlainen elämäkerta.

    Sanaleikittelyä, pienten säkeiden takana isoja tarinoita.

    Päivi Haanpää
    Sanataideohjaaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *