Mannerkivi-trilogia

Muna ja Mannerkivi

Arkiaamuna kahta en hevin vaihda. Toinen on keitetty kananmuna ja toinen on Mannerkiven bussi. Molemmat 10 minuuttia myöhässä.

Mannerkiven kaappaus

Aamu oli tavallisen sateinen. Mannerkiven bussi lähti asemalta mitään aavistamatta. Pullapoikien pysäkiltä autoon nousi oudon näköinen mies, jolla oli pitkä ulsteri ja vihreä pipo. Mies veti povitaskustaan aseen ja uhosi: ”Nyt ajamme minun ohjeiden mukaan! ”Autossa oli kireä tunnelma ja mutterit löysällä. Kuljettaja sai viimein oikean vaihteen päälle käytyään koko kaluston läpi ja niin matka jatkui.

Ajoimme Oittiin tankkausta varten. Jatkoimme oitis eteenpäin kohti Riihimäkeä. Mies sanoi, että hän vapauttaisi Riihimäellä viisi matkustajaa. Näin tapahtuikin. Kaappauksen motiivi ja jatkotapahtumat jäivät epäselviksi.

Riihimäen asemalla nousimme idänpikajunaan ja palasimme Lahteen. Meitä oli kaksi Ristolan miestä. Vatsat kurnien painelimme toimistolle juuri ruokatunnin loppuvaiheessa. Suuri järkytys kohtasi meidät – risotto on loppunut. ”Ei hätää”, sanoi keittäjä ja vaihtoi täyden astian tiskille.

Mannerkivi here I go

Joinain aamuina, kun bussissa on tarpeeksi porukkaa, miehiä ja naisia tasaisesti, pistetään penkit syrjään ja aletaan tanssia. Pullapoikien kohdalla soi viimeinen valssi, jolloin varmistetaan saatille pääsy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *