Tavallaan

Terveysaseman odotushuoneessa istuu keski-ikäinen mies yksin ja selailee autoalan lehteä rivakasti. Selailun keskeyttää entinen naapuri.

– Ai hei Rampe, ihana nähdä sinua. Hammasta kolottaa vai? Pakko halata.
– Jos ei kuitenkaan halattaisi, joku voi luulla minua homppeliksi. Saattaisin menettää asiakkaita. Kyllä hammasta särkee. Tulee porausta ja paikkausta, mutta en ota puudutusta. Ei ole aikaa puudutusten laskeutumiseen.
– Minulta poistetaan hammaskiveä. Sattuukohan se?
– Minua sattuu kun auto on korjattavana ja antoivat tilalle Nissan Micran. Kyllä hävetti ajaa Micralla korjaamon pihasta kylille.
– Minä ajelen polkupyörällä tai bussilla. Vaeltelen metsissä ja halailen puita. Ajattelen asioita.
– Siellä sitä on hyvä ajatella evoluutiota. Minä en siihen usko. Luomiskertomus on ainoa oikea teoria. Sinähän Jukkis liikut kaikenlaisissa porukoissa, jotka hyväksyvät mitä kummallisempia asioita. Kaikki on normaalia. Myös homot.
– Se on suvaitsevaisuutta.
– Niinpä. Ensin piehtaroidaan heterosuhteissa, sitten homostellaan. Ja kun siihen kyllästytään, vaihdetaan sukupuolta nappia painamalla. Ja vapaata seksiä ahmitaan tuutin täydeltä. Tämänkin tilan seinillä suorastaan yllytetään seksiin, hyvä ettei hieromasauvoja värise ja keiku pöydillä. On se jumalatonta menoa. Ja sinä et tietenkään usko Jumalaan?
– Pitäisi ensin määritellä Jumala.
– Siis uskotko vai etkö usko? Suoraan kysymykseen suora vastaus.
– Asia ei ole ihan niin yksinkertainen.
– Niinpä tietysti. Minusta se on hyvin yksinkertainen. On vain yksi Jumala. Mutta uskossakin pitää olla tolkun ihminen – uskoa Jumalaan, käydä joulukirkossa, antaa joskus rahaa lähetystyöhön, muttei sen enempää. Ei mitään hihhulointia.
– Mikset muuten mennyt yksityiselle terveysasemalle vaikka olet yrittäjä?
– Kyllä yrittäneitä moititaan, että he vaan kylpevät rahoissaan. Ei yrittäjän raha ole roskaa, jota voi heitellä minne sattuu. Mutta sitten kun saan oman yrityksen hyvään malliin ja jatkajan sille, matkustan kauas tai ostan purjeveneen.
– Onhan sinulla yrittäjän vapaus. Ja jos huonosti menee, teet konkurssin ja perustat taas uuden.
– Tuo on taas sitä paskaa, mitä saa kuulla.
– Minä haaveilen Kuuban matkasta. Kunhan saisin säästetyksi matkakassaa.
– Oletko sinä muka töissä?
– En oikeastaan ole töissä. Olin pätkätöissä kirjastossa ja nyt saan työttömyyskorvausta.
– Siis olet työtön?
– Tavallaan olen työtön, tavallaan en.
– Siis oletko työtön vai etkö ole työtön?
– Sehän riippuu siitä miten työttömyys määritellään. On nimittäin paljon 3. sektorin töitä eli vapaaehtoistöitä.
– No voi helv. Eikö se ole aika yksinkertaista määritellä? Jos on töitä, on työllinen, jos ei ole töitä, on työtön? Alkaa vähitellen ärsyttää tuollainen asenne: tavallaan kyllä ja tavallaan ei. Mikään ei ole selvää. Kohta sanot että ykkönen ei ole ykkönen eikä nolla ole nolla.
– Niin näinhän se oikeastaan on tai ei ole. Ne nyt vaan on sovittu noin. Yhtä hyvin ne voisivat olla vaikka toisinkin päin.

Odotushuoneen ovelle on ilmestynyt miespuolinen suuhygienisti.
– Huomenta Rampeliini. Paikataanko vai eikö paikata?

Raimo poistuu odotushuoneesta sanattomana. Jukka jää ajattelemaan.

 

Vastaa