Seuraavan sukupolven laite

– Päivää. Kuinka voisin palvella?
– Polkupyörä kiinnostaisi.
– No mutta sehän sattui sopivasti. Tässä on teille uusinta uutta pyöräilyn sarkapelloilta. Sähköpyörä lähtee tänään sähköiseen hintaan. Meillä puhutaan suorastaan sähköshokista. Katteet on laitettu kylkiäisiksi tähän malliin.
– Paljonko tämä malli maksaa?
– Hinta ei ole ongelma. Me annamme maksuaikaa reilusti. Asiakas ajaa meidän omien etujemme ohi tällä pyörällä. Me lakaisemme tietä ja juoksemme pois alta, kun te pyöräilette äänettömästi ohitsemme. Talvella ajomukavuutta lisäävät lämpöistuin ja lämpökahvat, joissa on portaaton lämpötilan säätö. Älykäs mittaristo pitää teidät ajan tasalla mm. nopeudesta, kulutuksesta ja tietöistä. Varoitusvalot kertovat tekniikan saloista. Jos esim. virta käy vähiin, keltainen töpseli alkaa vilkkua. Mutta harvemmin virta loppuu, koska energiaa otetaan talteen koko ajan. Jarrutusenergia ja kuljettajan lämpö käytetään hyödyksi. Rengaspaineen säätö tapahtuu tuosta noin. Radiokanavien valinta onnistuu ohjaustangosta selaamalla. Tuosta napista saatte kaksoisvedon päälle. Onko teillä kesämökkiä?
– Ei ole.
– Kohta on, sillä tällä pyörällä mökkimatka sujuu perille asti. Kerran polkaisette ja olette mökin pihalla. Kaksoisveto päällä pääsette jopa umpimetsässä eteenpäin ja vaikka saunan lauteille asti.
– Mitä hyötyä näistä ominaisuuksista on minulle, joka en osaa käyttää perustoimintojakaan?
– Kyllä te opitte. Olette oikein viisaan näköinen nainen. Teistä huokuu sivistys.
– Maisteri vain. Minua pyörryttää pyörän hankinta.
– Tällä pyörällä teistä tulee tekniikan tohtori. Tämä pyörä on aikaansa edellä. Tämä on seuraavan sukupolven laite!
– Eli se ei ole minua eikä minun sukupolveani varten. Eikä minun polviani varten. Ne pettävät kohta.
– Enhän minä sitä tarkoittanut. Onko veren sokeri alhaalla? Ottaisitteko pyöräilijän suklaanappeja?
– Mitä nappia painamalla pääsen täältä ulos? Tarvitsen kohta sähköshokkia!

Tähystyspaikkaus

Kevät puhkeaa kukkaan, ja pyörän rengas puhkeaa johonkin terävään, kun hiekoitussepelit vielä rehottavat lasinsiruineen, nauloineen ja neuloineen päivineen.

Jos rengas puhkeaa, olisi parasta irrottaa koko vanne ja puhdistaa samalla vanne ja vannenauha. Jos tämä ei ole mahdollista eikä käytössä ole renkaanpaikkausainetta tms., apuun tulee tähystyspaikkaus.

Aluksi pyörä käännetään ylösalaisin. Rengas irrotetaan vain toiselta puolelta käyttäen muovisia rengasrautoja, ja sisäkumi vedetään näkyville mahdollisimman laajasti. Ellei omista rengasrautoja, ruuvimeisselillä niitä ei kannata korvata. Meisseli voi tehdä uusia reikiä sisäkumiin.

Kun sisäkumi on saatu päivänvaloon, pumpataan siihen ilmaa ja kuulostellaan, pihiseekö sisäkumi pidättäen samalla omaa hengitystä. Vuotokohdan löydyttyä suoritetaan paikkaus paikkarasian ohjeiden mukaisesti. Jos vuoto on lähellä venttiiliä, ei tähystyksellä selvitä, vaan vanne on irrotettava.

Lopuksi sujutetaan löysä (ei tyhjä) sisäkumi renkaan suojaan, ja rengas asennetaan rengasraudoilla ilman ruuvimeisseliä paikalleen.

Kun rengas on saatu paikalleen, pyörä käännetään oikeinpäin, pumpataan renkaaseen ilmaa ja rukoillaan, että ilmoja pitelee edelleen hän.

Unikuva

Olet saavuttamaton, pelkkä unikuva. Sinussa yhdistyvät kaikki hyvät asiat. Olet sinut itsesi ja ruumiisi kanssa.

Näin kerran sinun tulevan Marttakerhosta syli täynnä runsaita sämpylöitä. Sämpylät höyrysivät ja tuoksuivat hyvältä.

Minusta tuntuu että olit luovuttanut itsestäsi jotain niihin sämpylöihin. Ne olivat niin sinun näköisiä, avoimia ja paljaita. Minun olisi tehnyt mieli maistaa niitä sämpylöitä, mutta kaverit odottivat Baari 36:ssa.

Me puhuimme Baari 36:ssa taiteista ja sotkuista – mikä on taidetta ja mikä on sotkua. Minun oli vaikeata keskittyä keskusteluun, koska sinä pyörit mielessäni.

Ehkä seuraava kohtaaminen onnistuu paremmin. Varaan vapaata Marttakerhon aikaan. Olen ajoissa. Odotan sinua vaikka aamuun. Odotan ja luen kirjoja, kuten Alastalon salissa tai Rautatie.

Napaliitto

Olen vaihtanut polkupyörää kuin entinen mies hevosta. Viimeksi vaihdoin napavaihteisen pyörän avovaihteiseen malliin. Vaikka olin sinut napavaihteisen pyörän kanssa, alkoi se painaa kuin vanha synti.

Nyt minulla on avovaihteinen polkupyörä, joka on herkkä ajaa, mutta se on myös herkkä likaantumaan. Ketjua ja rattaita joutuu puhdistamaan usein – varsinkin kostealla kelillä soratie saa voimansiirron rutisemaan. Sora ei pysy rattaissa, mutta hiekka tarttuu joka paikkaan, ja rapa roiskuu selkään. Mies pyörineen muurautuu erilaisiin kiviaineksiin – savesta soraan. Ja tietysti kiviä on jo kengissä. Menikö hankinta syteen, silttiin vai saveen, jää nähtäväksi.

Napavaihteisen vaihteisto on suojassa pahalta maantieltä. Napavaihteiston äly on ns. napanuora. Jos napanuora katkeaa napavaihteistossa, peli on menetetty, ja osat lentelevät pitkin maailman tuulisia teitä.

Voiko avovaihteistoa ja napavaihteistoa verrata avoliittoon ja avioliittoon? Voisiko avioliitto ollakin nimeltään napaliitto? Se onkin toisen jutun aihe.

Lusikka

Mistä voisin kirjoittaa? Joku sanoi, että kirjoita vaikka lusikasta. Eihän lusikasta voi mitään kirjoittaa. Ei lusikasta voida vaatia kirjoittamaan, jos on lusikalla annettu.

Lusikassa ei ole liikkuvia osia, joten se tarvitsee vähän huoltoa. Mutta taivuttaa ja väännellä sitä voi – ainakin työkaluilla. Lusikka ei väänny silittämällä. Uri Geller osoittautui huijariksi, kun totuus iski lusikkansa taikurin soppaan.

Lusikoita on erikokoisia teelusikasta isoon kastikelusikkaan. Lusikalla voi syödä puuroa ja velliä (jos haluaa vatsaansa helliä), keittoa, soppaa, muhennosta, muroja ja oikeastaan mitä vain, mikä pysyy lusikassa. Ruoanlaittajalle lusikka on myös mitta. Armeijan lusikkahaarukka on kätevä käyttää: kun lusikoi keittoa, haarukalla voi välillä sipaista pulisonkeja. Kekseliäs Spede kiinnitti lusikan saranalla lautasen reunaan.

Metallimiehet syövät tauollaan teräslusikoilla. Kertakäyttäjän lusikka on muovia. Kinkereillä lusikoidaan kahvia hopealla. Sahansoittajat luottavat puulusikkaan. Kenkälusikkaa tarvitaan varsinkin, jos kenkä puristaa tai selkä ei taivu.

Kuinkahan moni on ottanut kummilusikan arkikäyttöön? Entä palkintolusikat, lojuvatko ne käyttämättöminä vitriinissä, vai laitetaanko ne kahvipöytään, kun Kekkonen tulee? Monikohan on polttanut talonsa laitettuaan puulusikan tiskikoneeseen?

Lusikka muistuttaa kirjoittajaa, ettei hän elä pelkästä leivästä. Soppaakin on syötävä. Nälkäisenä syntyy vihaista tekstiä. Kylläisenä lusikka-asennossa kypsyy lempeää tekstiä. Mutta jos ei saa nukutuksi, univelka kostautuu, ja lusikat voivat mennä riitaisasti jakoon, jolloin lusikoita halkaistaan hiuksilla.

Taidan olla jo leipiintynyt kirjoittamaan lusikasta, joten siirryn lusikkaleivän ja hyvän kirjan pariin. Siis ei lusikasta voida vaatia kirjoittamaan, jos on kauhalla kovisteltu.

Haarukka

Mistä voisin kirjoittaa? Joku sanoi, että kirjoita vaikka haarukasta. Eihän haarukasta voi mitään kirjoittaa. Ei haarukasta voida vaatia kirjoittamaan, jos on lusikalla annettu.

Nälkä tulee haarukasta kirjoittaessa. Haarukassa ei ole liikkuvia osia, mutta jos sitä liikuttaa, se liikkuu. Mutta ketä se liikuttaa, mitä se piikeissään liikuttaa – kieltä, poskea tai vaikka maksaa.

Ajan pyörällä, jota ohjaan etuhaarukalla kohti kahvila Atrainta. Ehdin kuin ehdinkin syömään sopivassa aikahaarukassa. Lukitsen pyörän takahaarukasta telineeseen. Telineessä nököttää yksinäinen pieni etupyörä paksulla vaijerilla lukittuna. Joku on vienyt polkupyörän sen ympäriltä ja kasailee siitä uutta kulkupeliä. Lapsirukka on onneton.

Atraimessa on täysi tohina päällä. Pöydät ovat täynnä väkeä. Tiskillä, josta ruoka tilataan, on hieman jonoa. Pari keltapaitaa juttelee kaivon paikasta.
– Kyllä ne suunnittelijat ovat tyhmiä.
– No miksi?
– Vesi ei virtaa ylöspäin!

Tilaan maksalaatikkoa, joka on tarjouksessa, koska erä oli tippunut trukin haarukasta pihalle. Atraimessa ei kauaa mietitty, ostetaanko erä sisään. Kyllä se asiakkaiden sisällä pysyy. Hirviporukka tulossa. He ovat varanneet ison pöydän ikkunan vierestä. He eivät nirsoile.

Talkooporukka jättää neljän hengen pöydän. Otan siitä paikan. Haarukoin maksalaatikkoa ja katselen välillä miehen niskaa, joka ei ole limassa. Hänellä taitaa olla siisti sisätyö. Maksalaatikko häneenkin uppoaa – toimistorottaan. Sinisen takin selässä lukee Rukka. Mies käveli vaivalloisesti pöytään. Olisikohan kierukkavamma polvessa.

Mies kääntyy yllättäen minuun päin.
– Juoksetko?
– Kyllä tai siis hölkkään.
– Olet pitkäkoipinen, tuulta nopeampi vinttimies!
– No ei voi sanoa. Olen hidasliikkeinen ja harkitsen jokaista askelta tässä elämässä.

Olen valmis ennätysajassa. Maksalaatikko maksoi vaivan. Mies katsoo, mitä ihmettelen haarukka ja veitsi kädessä.
– Älä haaveile, asettele HaaVeiLu. Haarukka-veitsi-lusikka – raitsikka odottaa.
– Pyörä odottaa, korjaan.

Kun pääsen kotiin, laitan elokuvan, Haarautuvan rakkauden talo, pyörimään. Siis ei haarukasta voida vaatia kirjoittamaan, jos on haravalla kammattu.

Baaripaarmat, Baari Vesku 36

– Pahinta ovat sotkijat.
– Yhteiskunta on kehittynyt: nykyisin sotkijat pistetään siivoamaan jälkensä.
– Onko graffiti sotkua vai taidetta?
Aikuinen nainen mä oon
– Mihin taide loppuu, siitä sotku alkaa. Mihin sotku loppuu, siitä taide alkaa.
– Älä sotke sotkua taiteeseen. Pidä ne erillään.
– Aamulla pitäsh lähtee pilkille.
Tahtoisin jatkaa, hyvin alkanutta matkaa
– Mutta eikö kaikki liity kaikkeen? Vaikka me, jotka olemme tässä pöydässä. Me liitymme baariin, baari liittyy kaupunkiin, kaupunki liittyy Suomeen ja Suomi meni liittymään EU:hun.
– Mutta lausutaanko Kajaani kahdella vai kolmella j:llä?
– Älä sie sotke Kajjaania taiteisiin!
– No onhan siellä se runoviikko ja Reimaluoto.
– Aamulla pitäsh lähtee pilkille. Henttonen lähtee ja.
– Runo ei sano miulle mittää, mutta Joensuu on kaunis, vaikka kallis kaupunki.
– Älä sotke Joensuuta taiteisiin. Siellä asuu kunnon ihmisiä, kuten isä.
– Älä sie sotke issääs tähä.
Sua tarvitsen sydänystäväksi aikuisen naisen
– Onko alikulkukäytävän graffiti taidetta?
– Alikulkukäytävä ilmankin graffitia on taidetta, kunhan se nostetaan jalustalle galleriaan. Marcel Duchamp kantoi pisuaarin galleriaan ja antoi sille nimeksi Suihkulähde.
– Aamulla pitäsh lähtee pilkille. Henttonen hakee.
Aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden
– Onko muuten Koivuniemi taidetta vai viihdettä?
– Älä sie sotke Koivuniemeä taiteisiin. Paula on tolkun ihmine.
– Tässä baarissa kaikki ovat hyvin aikuisia, tolkun ihmisiä. Vai mitä ajattelet, Kekkosen näköinen, hiljainen mies?
– Ei ole keski-ikäistä miestä nenä- ja korvakarvoihin katsominen.

Kekkosen näköinen mies poistuu baarista ja törmää betoniporsaaseen, mikä on näyttämötaidetta. Jos betoniporsas viedään galleriaan, siitä tulee readymade. Jos taas betoniporsas vahingoittui, hän syyllistyi eläinrääkkäykseen.