Teonsana

Mikko inhosi koulunkäyntiä. Opettaja (Teo) tarttui häntä niskavilloista vähintään kerran kuussa milloin minkäkin pahanteon tai tekemättömän hyvänteon takia. Teonsana tuli tutuksi muutenkin kuin kieliopista.

Välittäjä

Veikko on ammatiltaan välittäjä. Hän ei välitä esineitä eikä eläimiä.

Mutta hän välittää elollisista ja elottomista olioista. Hän ei siis välitä jotakin vaan välittää jostakin. Itse asiassa hän välittää kaikesta. Aamulla kun hän herää hän aloittaa välittämisen. Hän välittää kaatopaikoista, kääntöpaikoista, käännöstoimistoista, elokuvakerhoista, haudan vakavista Väinöistä, hullun hauskoista Helenoista, naurettavista kivistä, kivitaskuista, tyhjätaskuista, laakereista, laakerinlehdistä.

Veikolla on kortisto, jonka avulla hän tulee välittäneeksi kaikesta tasapuolisesti. Hänellä on tehtävä. Hän tuntee itsensä tärkeäksi – jopa korvaamattomaksi. Mutta hän on yksinäinen. Hän menee tanssiravintolaan. Hän tapaa Viljan.

– Välitätkö minusta? Vilja kysyy.

– Tietysti välitän. Sehän on minun työni.

– Entä vapaa-aikana?

– Olen aina töissä.

– Minä olen mustasukkainen kaikelle, josta sinä välität. Minä haluaisin sinut kokonaan.

– Ei sen väliä. Kokonaan tai paloina. Minä välitän ihmisistä, jotka haluavat minut paloina tai kokonaisena. Ja välitän niistäkin, jotka eivät halua minua nähdäkään.

Putkimies

Kodissamme kävi putkimies kartoittamassa käyttövesi- ja lämmitysputket. Haalariin pukeutunut mies kävi kohteen tarkasti läpi ja teki todella luotettavan vaikutelman. Vaikka hän ei olisi putkimies eikä LVI-alan asiantuntija, näyttelijänä hän kuitenkin pärjäsi niin hyvin että hänen roolisuorituksensa putkiremontissakin tulee olemaan täydellinen.

Muistipeli

Menin Markettiin ostamaan muistipeliä. Tutkailin muistipelejä hyllyssä ja asetin pyöräilykypärän tyhjään paikkaan. Löysin sopivan muistipelin, kävelin kassalle ja siitä pyörälle. Olin tyytyväinen muistipelin omistaja, kunnes muistin kypärän. Ei muuta kuin takaisin kauppaan. Siellä se Giro nökötti muistipelien joukossa ja kiroili.

Soditus

Joskus 40 vuotta sitten juttelin silloisen tyttöystävän kanssa sodista ja miksi sodat syttyvät. Hänen mielestä valtioiden päämiehet suuttuvat toisilleen. Pidin sitä lapsellisena vastauksena silloin – en tänä päivänä. Sittemmin erottiin sovussa. Musiikkimaku oli erilainen. Hän piti sävelistä ja minä sanoista. Sovituksista olisi voinut olla apua.

Sammakko

Kaverillani on kesämökki Sammakkomerentiellä. Hän ihmetteli nimeä: miksi meri, eihän täällä ole merta lähelläkään. Epäilin että meri tarkoittaa tässä tapauksessa määrää. Sammakoita on paljon. Sammakkomeri, ihmismeri.

Suuressa kaupungissa voisi olla Ihmismerenkatu. Voihan se olla niinkin että ihmiset päästävät tuolla päin Suomea paljon sammakoita suustaan.