Valinnanvaikeuskokeilu

Olin päässyt valinnanvaikeuskokeilun piiriin. Minua alkoi ahdistaa ajatus, että voisin mennä melkein mihin tahansa julkiseen tai yksityiseen palveluun. Ahdistuksen vain lisääntyessä menin lähimpään terveyskeskukseen. Aulassa oli vuoronumerolaite. Laitteessa oli 10 nappia ja vieressä ohje: paina mitä hyvänsä nappia.

Lähdin pois ja kävelin lähimpään Alkoon. Valitsin suurimman pullon Jekkua. Valitsin oikein. Minua ei ahdistanut enää.

Aurinkopaneeli

Perheen mökki on ollut vuosikymmeniä vailla sähköä. Talven paneelikeskustelu johti tositoimiin: poika suunnitteli ja rakensi aurinkopaneelijärjestelmän mökille.

Paneeli katsoi etelään saunan seinässä. Tekniikka, kuten akku, jännitteenmuunnin, lataussäädin tuli saunan pukuhuoneeseen. Akun navat näkyivät naapuriin, naapurin akut nauroivat.

Maakaapeli teki pihalla volttia ja päätyi mökkiin. Maakaapelin kaivuutyö oli hidasta, sillä maaperässä oli pääasiassa puiden juuria ja kiviä sekä ripaus multaa ja hiekkaa. Alueella oli lisäksi kantarelli varoitus.

Sähkömies asensi mökkiin johtoja, katkaisijoita ja rasioita. Se teippasi maajohtoa keltavihreällä teipillä. Sille tarjottiin pullia rasiasta ja päälle sumppia. Ei juonut toista kuppia vaan kuunteli hauen polskintaa. Se tuli eri pitäjästä.

Nuuka perhe tulee käyttämään aurinkosähköä säästeliäästi!

Etsivä löytää

Etsin neulaa heinäsuovasta.

– Ota silmä käteen, sanoi ohikulkija.

Kaivoin lasisilmän päästäni ja näytin sitä heinäsuovalle.

– Oletko liki- vai kaukonäköinen. Säädä etäisyys sopivaksi, neuvoi hyvänsuopa ohikulkija.

Löysin neulan ja menin siitä hyvästä kirkkoon. Kirkossa laulettiin Mä silmät luon ylös taivaaseen.

Toisin

Jäin bussista Toisenmäentien pysäkillä. Bussikuski alkoi uteliaaksi.

– Missähän on se ensimmäisen mäen tie?

– Mäen toisella puolella.

– Kenen kanssa asut nykyään?

– Boysen Marjan.

– Miksi toisen Marjan?

– BOYSEN MARJAN.

– Ahaa. Toisen mäen Boysen Marja.

Kävelin kotiin. Boysen Marja antoi pusun toiselle poskelle.

– Miksi tulet kotiin vasta toisena päivänä?

– Bussi ei kulkenut eilen.

Airoluokan vene

Soutaja nousee veneeseen viimeisenä. Hänen hiilijalanjälkensä menee lasikuituveneen etutuhdosta läpi.

– Perkele

Hiiltynyt soutaja kokoaa itsensä.

– Tuhtoa on yritetty paikata karjalaisen kierosilmän neuvoilla. Kiteen Tokmannissa tuli vastaan. Ostettiin neuvoilla ainetta. Sanoi nimensäkin mutta ei oikeaa, koska pelkäsi vastuuta ja jälkipuintia. Puimaan tai uimaan hän olikin menossa

Tulppa kastuu joka kerta nimittäin pohjatulppa. Käynnistysvaikeuksia ei ole sillä moottori on saaressa lukkojen takana. Poika sitä enimmäkseen käyttää

Vene kulkee soutamalla meripeninkulmia vaikka ollaan sisävesillä. Huopaamalla kulkee vähemmän. Soutamatta ajaudutaan kiville tai mäkeen. Sähköjä ei ole mutta tunnelmassa on plus- ja miinusnapoja.

Kovia vauhteja hillitsevät hyttyset, joita joutuu hätistelemään soudun lomassa luonnon helmassa ja lahkeessa. Nimittäin niitä on lomittain ja limittäin. Tukuittain ei niinkään vähittäin. Ei auta Off eikä On. Heiluvat helmat ja lahkeet auttavat. Niinpä veneessä pistetään tanssiksi, joka yltyy transsiksi.

Ruokailu soudun lomassa hidastaa tahtia, jota huutaa perämies takatuhdolta. Hän pelkää tippuvansa sameaan veteen.

– Onko pakko syödä jäätelöä soutaessa!?

– On koska se sulaa.

Veneessä on tietysti innokas kalamies joka yrittää uistella mutta kuva tarttuu pohjassa olevaan tukkiin. Kalamies toruu kuvaa:

– Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa tukkia omassa järvessä.

Perämiehen järvisairaat kasvot sanovat souda tänään, huopaa huomenna. Sillä huomenna kiireet loppuvat. Loma loppuu, lasket veneen vapaalle.

Soutaja päättää vaihtaa airot keskenään. Airojen muoviset laakerit irtoavat ja tippuvat veteen. Ne painuvat pohjaan eikä niitä enää löydä. Kun laakerit ovat poissa airot lonksuvat pahasti. Souda siinä sitten vauhdilla. Perämies on syyttävän näköinen:

– Ei ehditä iltauutisille!

– Eihän siellä mitään uutta: sotia, sotia ja Aira Samulin tanssii sammuvien tähtien kanssa. Tai ikihonka Danny seisoo nuoremman kollegan haudalla ja kehuu tämän olleen hyvä ihminen.

Mobiilimaksaja – kassan tukko

Minusta tuli mobiilimaksun käyttäjä syyskuussa 2017. Mobiilimaksulla tarkoitan tässä ostosten lähimaksamista kassalla matkapuhelimella. Tein pankkiin hakemuksen Debit Mobiili -kortista. Se oli sähköinen (ei fyysinen) kortti. Saatuani kortin ja asennettuani maksusovelluksen lähdin innolla tutun kahvilan kassalle. Kirjauduin sovellukseen ja asetin puhelimen lähelle maksupäätettä. Maksupääte antoi virheilmoituksen, mutta puhelimessa ei tapahtunut mitään. Onneksi mukana oli muitakin maksuvälineitä. Useampana päivänä viestittelin sovelluksen tuen kanssa ja yritin neuvojen mukaan maksaa kassalla. Viimein ehdottivat tarkistamaan oletusmaksusovelluksen. Vika olikin puhelimen asetuksissa. Sitten se toimi.

Sovellukseen kirjautuminen kassajonossa kyllästytti, joten uskaltauduin kokeilemaan maksamista kotinäkymästä. Sen edellytys oli että näyttölukko oli päällä. Sovellukseen ei tarvinnut kirjautua, vaan avata näyttölukko.

Jossain vaiheessa vuonna 2018 maksaminen kotinäkymästä -ominaisuus alkoi temppuilla. Pyysi kirjautumaan sovellukseen. Se ei kuitenkaan auttanut vaan maksu epäonnistui. Poistin ominaisuuden käytöstä. Aloin kirjautua sovellukseen salasanalla. Pystyin taas maksamaan.

Vuoden 2018 lopussa pankki kertoi luopuvansa Debit Mobiili -kortista. Sen tilalle piti hankkia fyysinen Debit-kortti. Minulla oli ennestään Credit/Debit kortti eli yhdistelmäkortti, mutta sitä sovellus ei hyväksynyt toistaiseksi. Pankki postittaa vuoden 2019 aikana uudet Credit/Debit -kortit, joilla mobiili lähimaksaminen pitäisi toimia. Aika moni on jättänyt ylimääräisen Debit-kortin tilaamatta. Minä kuitenkin tilasin sellaisen, ja se tuli muutamassa päivässä. Lähimaksu toimi jälleen kotinäkymästä.

Olin jo varma homman toimivuudesta, kunnes tunnetussa kahvilassa sovellus pyysi tarkistamaan jotain maksupäätteestä. Tämä toistui muissakin paikoissa satunnaisesti.

Kaikesta em. viisastuneena kannan kassalle fyysisen pankkikortin ja käteistä. Jos jonoa ei ole, saatan kokeilla puhelimella maksamista. En ole kuitenkaan yksin näiden ongelmien kanssa. Google Play -sovelluskaupassa on pyryttänyt ärräpäitä, kun sovellus muuttui vuoden 2019 alussa radikaalisti ja korttisekoilu yllätti monet puhelin kourassa.


Etelän mies: älä räplää – kaiva kuvetta.
Mobiilimaksaja, mobiilimaksaja on harvojen kaveri – kassan tukko.


Entisten työkavereiden porukka

Minulla on onni kuulua porukkaan, jota yhdistää työpaikka X ja jalkapallon MM-kisat Italiassa vuonna 1990. On meillä nimikin: X-Open. Meitä pidetään suljettuna salaseurana, mikä pitää osittain paikkansa. Porukkaan saattaa kuitenkin päästä, jos on ollut töissä firmassa X ja jalkapallon MM-kisoissa vuonna 1990. X-Open:ssa oli alun perin 12 miestä, mutta muutama vuosi sitten vanhin jäsenemme poistui keskuudestamme.

Kokoonnumme pari kertaa vuodessa viikonloppuisin: keväällä ja syksyllä. Tapaaminen kestää perjantaista sunnuntaihin. Lauantaina tehdään noin 10 km patikointi. Seuraava kokoontuminen päätetään sunnuntaiaamuna. Majoitumme kotimaan mökissä – parhaimmillaan järven rannalla.

Vuonna 2020 X-Open täyttää 30 vuotta. Ehkä teemme matkan Keski-Eurooppaan. Kun 20 vuotta tuli täyteen kävimme Skotlannissa Edinburghissa. Vuonna 2005 matkailimme Virossa, jossa majoituimme Muhun saarella.

X-Openilla on omat kotisivut ja museo, jossa on firman X markkinointi rihkamaa, kuten kyniä, viivoittimia, tuulipuku, pipo ja iso messinkinen kyltti. Kyltti pelastettiin vuonna 2007 firman X raunioista.

Mitä me teemme ja mistä me puhumme kokoontumisissa? Patikoinnin lisäksi saunotaan, syödään ja juodaan. Miltei kaikki jäsenet ovat vielä työelämässä, joten työasioistakin puhutaan, mutta pääasiassa jostain muusta. ”Yleisesti ottaen kuitenkin puhuivat he…”